Tanska

Danmark on uudelleenohjaus tähän artikkeliin. Katso muut merkitykset Tanska (täsmennys) ja Tanska (täsmennys) .
Kongeriget Tanska Tanskan kuningaskunta
Tanskan lippu
Tanskan vaakuna
lippu vaakuna
Motto : ei mitään

Kuningattaren motto: Guds hjælp, Folkets kærlighed, Danmarks styrke
( tanskaksi ”Jumalan apua, kansan rakkautta, Tanskan voimaa”).

Virallinen kieli Tanska pääkaupunki Kööpenhamina Valtio ja hallitusmuoto parlamentaarinen monarkia Valtionpäämies Kuningatar
Margrethe II Valtion päämies Pääministeri
Mette Frederiksen alueella Heartland 42 921 km²
  • Grönlanti 2
    166 086 km²
  • siihen liittyvät Färsaaret
    1 396 km²
väestö Heartland 5 840 045 (1. tammikuuta 2021 alkaen)
  • Grönlanti 56584
  • Liittyvät Färsaaret 48354
Väestötiheys 130 asukasta / km² Väestönkehitys + 0,4% (arvio vuodelle 2019) bruttokansantuote
  • Yhteensä (nimellinen)
  • Yhteensä ( PPP )
  • BKT / tuumaa (nim.)
  • BKT / tuumaa (KKP)
2019
  • 347 miljardia dollaria ( 39 )
  • 347 miljardia dollaria ( 53. )
  • 59770 USD ( 10. )
  • 59,719 USD ( 13. )
Inhimillisen kehityksen indeksi 0.94 ( 10. ) (2019) valuutta Tanskan kruunu (DKK) perustaminen 980 jKr kansallis hymni Hän et yndigt maa  (kansallinen)

Kong Christian Stod Ved Højen mast (kuninkaallinen)
kansallinen vapaapäivä ei mitään (de jure), 5. kesäkuuta ( Grundlovsdag , de facto) Aikavyöhyke UTC + 1 CET
UTC + 2 CEST (maaliskuusta lokakuuhun) Rekisterikilpi DK ISO 3166 DK , DNK, 208 Internet -aluetunnus .dk , .gl , .fo Puhelin koodi +45
1 Alueellisesti myös Färsaaret ja Grönlanti
ÄgyptenTunesienLibyenAlgerienMarokkoMauretanienSenegalGambiaGuinea-BissauGuineaSierra LeoneLiberiaElfenbeinküsteGhanaTogoBeninNigeriaÄquatorialguineaKamerunGabunRepublik KongoAngolaDemokratische Republik KongoNamibiaSüdafrikaEswatiniMosambikTansaniaKeniaSomaliaDschibutiEritreaSudanRuandaUgandaBurundiSambiaMalawiSimbabweBotswanaÄthiopienSüdsudanZentralafrikanische RepublikTschadNigerMaliBurkina FasoJemenOmanVereinigte Arabische EmirateSaudi-ArabienIrakIranKuwaitKatarBahrainIsraelSyrienLibanonJordanienZypernTürkeiAfghanistanTurkmenistanPakistanGriechenlandItalienMaltaFrankreichPortugalSpanienMauritiusRéunionMayotteKomorenSeychellenMadagaskarSão Tomé und PríncipeSri LankaIndienIndonesienBangladeschVolksrepublik ChinaNepalBhutanMyanmarKanadaDänemark (Grönland)IslandMongoleiNorwegenSchwedenFinnlandIrlandVereinigtes KönigreichNiederlandeBelgienDänemarkSchweizÖsterreichDeutschlandSlowenienKroatienTschechische RepublikSlowakeiUngarnPolenRusslandLitauenLettlandEstlandWeißrusslandRepublik MoldauUkraineNordmazedonienAlbanienMontenegroBosnien und HerzegowinaSerbienBulgarienRumänienGeorgienAserbaidschanArmenienKasachstanUsbekistanTadschikistanKirgisistanRusslandVereinigte StaatenMaledivenJapanNordkoreaSüdkoreaRepublik China (Taiwan)SingapurMalaysiaPhilippinenThailandVietnamLaosKambodschaIndienVenezuelaGuyanaSurinameFrankreich (Französisch-Guayana)BrasilienKap VerdeSpanien (Kanaren)Dominikanische RepublikPuerto RicoDominikanische RepublikBahamasJamaikaKubaMexikoMexikoVenezuelaGuyanaSurinameFrankreich (Französisch-Guayana)BrasilienKap VerdeSpanien (Kanaren)Dominikanische RepublikPuerto RicoDominikanische RepublikBahamasJamaikaKubaMexikoMexikoDänemark (Färöer)Tanskan kuningaskunnan alue
Tietoja tästä kuvasta
Tanskan kuningaskunnan alue
ÖsterreichBelgienBulgarienRepublik ZypernTschechienDeutschlandDänemarkDänemarkEstlandSpanienFinnlandFrankreichFrankreichVereinigtes KönigreichVereinigtes KönigreichGriechenlandGriechenlandUngarnIrlandItalienItalienItalienLitauenLuxemburgLettlandNiederlandePolenPortugalRumänienSchwedenSlowenienSlowakeiIslandMontenegroNordmazedonienKroatienTürkeiTürkeiMaltaSerbienGrönlandFäröerNorwegenNorwegenIsle of ManGuernseyJerseyAndorraMonacoSchweizLiechtensteinVatikanstadtSan MarinoAlbanienKosovoBosnien und HerzegowinaRepublik MoldauWeißrusslandRusslandUkraineAutonome Republik KrimKasachstanAbchasienSüdossetienGeorgienAserbaidschanAserbaidschanArmenienIranLibanonSyrienIsraelJordanienSaudi-ArabienIrakRusslandTunesienAlgerienMarokkoYdinvaltion alue (lukuun ottamatta Grönlantia ja Färsaaria) EU: ssa
Tietoja tästä kuvasta
Ydinvaltion alue (lukuun ottamatta Grönlantia ja Färsaaria) EU: ssa
Malli: Infobox-tila / Huolto / NAME-SAKSA
Tanska (Tanska)
(55 ° 41 ′ 0 ″ N, 12 ° 35 ′ 0 ″ E)
(57 ° 3 ′ 0 ″ N, 9 ° 55 ′ 0 ″ E)
(56 ° 26 ′ 0 ″ N, 9 ° 25 ′ 0 ″ E)
(56 ° 45 ′ 0 ″ N, 10 ° 3 ′ 0 ″ E)
(55 ° 43 ′ 0 ″ N, 9 ° 32 ′ 0 ″ E)
(55 ° 56 ′ 0 ″ N, 12 ° 18 ′ 0 ″ E)
(55 ° 26 ′ 0 ″ N, 11 ° 33 ′ 0 ″ E)
(56 ° 9 ′ 0 ″ N, 10 ° 13 ′ 0 ″ E)
(55 ° 24 ′ 0 ″ N, 10 ° 24 ′ 0 ″ E)
(55 ° 28 ′ 0 ″ N, 8 ° 27 ′ 0 ″ E)
(55 ° 58 ′ 0 ″ N, 9 ° 49 ′ 0 ″ E)
niemimaalla ja loput saarilla.

Tanska on yksi vuonna 1949 perustetun Naton kahdestatoista perustajajäsenestä ja on ollut Euroopan unionin (tai sen edeltäjän, ETY ) jäsen 1. tammikuuta 1973 lähtien . Autonomiset alueet Grönlannin ja Färsaarten lentää omat liput, on omat virallista kieltä ja kuuluvat Natoon, mutta ei EU: lle.

.

maantiede

metriä .

Saariensa ja karuiden lahtiensa vuoksi maan rannikko on suhteellisen pitkä, 7 314 km. Tanskan 67 km pitkä eteläraja Saksan kanssa on ainoa maaraja. Muuten maata rajoittavat Pohjanmeri , Skagerrak , Kattegat ja Itämeri . Juutinrauman silta on ollut pysyvä reitti Ruotsiin heinäkuusta 2000 alkaen .

Maisema kuva

Satelliittikuva Tanskasta
. pääasiallisen pysähdyslinjan perusteella . Se jakaa Tanskan tyypilliseen Itä- ja Länsi -Jyllantiin.

Länsi-Jyllannissa hallitsevat heikosti tuottavat hiekka- alueet , Itä-Jyllannissa on pääasiassa jauhemaisia ​​moreeneja ja merikiven lohkareita . Seisontaviiva kulkee suunnilleen Limfjordin eteläreunalta Jyllannin keskustaan ​​ja sieltä etelään Schleswig-Holsteiniin. Maa muodostaa jatkoa Pohjois -Saksan tasangolle , joka koostuu myös jääkauden kausista.

Erityisesti Jyllannin länsiosa on hyvin tasainen, itään tulee mäkisempi, ja jääkauden moreenit muokkaavat maisemaa. Tämä on myös Tanskan korkein luonnollinen korkeus, Møllehøj 170,86 m merenpinnan yläpuolella.

Saarille on ominaista myös vuoristojen ja tasankojen vuorovaikutus. Ainoa poikkeus on Bornholmin saari , joka sijaitsee kaukana itään ja joka ei koostu kerrostumista vaan graniitista , liuskekivestä ja hiekkakivestä .

joka yhdistää Pohjanmeren Kattegatin kanssa ja sulkee Jyllannin niemimaan pohjoisessa.

Jyllannin Itämeren rannikko on sen sijaan muodoltaan rikas. Merilahdet, vuonot , ulottuvat pitkälle maahan. Niillä on satamakaupunkeja, jotka ovat Tanskan vanhimpia siirtokuntia.

Katso myös
: Luettelo Tanskan saarista  ja Luettelo vuorista tai korkeuksista Tanskassa

ilmasto

Kööpenhaminan ilmastokaavio
Ilmastokaavio Esbjerg
Ilmastokaavio Gardbogardista lähellä Skagenia
, lieventävä vaikutus tulee havaittavaksi: jäätymispisteen ympärillä vallitsevat lämpötilat vallitsevat koko maassa (noin 2 ° C päivällä ja -3 ° C yöllä). Rannikon veden lämpötila vaihtelee välillä 3 ° C talvella ja 17 ° C kesällä.

Korkein lämpötila, jonka Danmarks Meteorologiske Institut on koskaan tallentanut sen jälkeen, kun säätiedot rekisteröitiin vuodesta 1874 lähtien, oli 36,4 ° C 10. elokuuta 1975 Holstebrossa . Alin koskaan kirjattu lämpötila oli -31,2 ° C ja se mitattiin 8. tammikuuta 1982 Hørstedissa, Thy . Valtakunnallisesti kylmin vuosi oli 1874 5,9 ° C, kun taas vuonna 2007 oli korkein vuotuinen keskilämpötila 9,5 ° C. (3.10.2011 alkaen)


OOOΣOΣ r
Tammi Helmikuu Maalis Huhti saattaa Kesäkuuta Heinäkuu Elokuu Syyskuuta Lokakuuta marraskuu Joulukuu
Suurin lämpötila ( ° C ) 2.0 2.2 4.9 9.6 15,0 18.7 19.8 20,0 16.4 12.1 7.0 3.7 11
Min. Lämpötila (° C) -2,9 -2,8 −0,8 2.1 6.5 9.9 11.5 11.3 9.1 6.1 2.3 –0,7 4.3
Lämpötila (° C) 0,0 0,0 2.1 5.7 10.8 14.3 15.6 15.7 12.7 9.1 4.7 1.6 7.7
Sademäärä ( mm ) 57 38 46 41 48 55 66 67 73 76 79 66 712
Auringonpaistetta ( h / d ) 1.4 2.5 3.5 5.4 6.7 7.0 6.3 6.0 4.3 2.8 1.8 1.4 4.1
Sadepäivät ( d ) 11 8 10 9 8 9 10 10 11 11 13 12 122 2.0
-2,9
2.2
-2,8
4.9 −0,8 9.6 2.1 15,0 6.5 18.7 9.9 19.8 11.5 20,0 11.3 16.4 9.1 12.1 6.1 7.0 2.3 3.7 –0,7 Tammi Helmikuu Maalis Huhti saattaa Kesäkuuta Heinäkuu Elokuu Syyskuuta Lokakuuta marraskuu Joulukuu l g 57
38
46
41
48
55
66
67
73
76
79
66
  Tammi Helmikuu Maalis Huhti saattaa Kesäkuuta Heinäkuu Elokuu Syyskuuta Lokakuuta marraskuu Joulukuu Lähde:

Tärkeitä kaupunkeja

kaupunki alueella Asukas
1. tammikuuta 2000
Asukas
1. tammikuuta 2007
Kööpenhamina Hovedstaden 1 075 851 1 145 804
Århus Midtjylland 217,260 228,123
Odense Syddanmark 145,062 158,453
Aalborg Pohjois -Jylland 119 617 121610
Esbjerg Syddanmark 73 341 71,129
Randers Midtjylland 55 761 59 391
Kolding Syddanmark 53 447 55 407
Hevoset Midtjylland 48 730 51.112
Vejle Syddanmark 47 930 49 943
Roskilde Sjælland 43 100 46 071
Herning Midtjylland 29 216 44 481
Silkeborg Midtjylland 37 088 41 619
Næstved Sjælland 39 408 41 510
Fredericia Syddanmark 36 573 39 356
Køge Sjælland 32 996 34 735
kaupunki alueella Asukas
1. tammikuuta 2000
Asukas
1. tammikuuta 2007
Viborg Midtjylland 32 258 34 522
Elsinore Hovedstaden 34 494 34 339
Holstebro Midtjylland 31 200 33 548
Hørsholm Hovedstaden 35 261 33 528
Slagelse Sjælland 31 259 31 914
Taastrup Hovedstaden 30 934 31 461
Hillerød Hovedstaden 27 675 29 382
Sønderborg Syddanmark 26 757 27 371
Svendborg Syddanmark 27 499 27 263
Holbæk Sjælland 23 426 25 987
Hjørring Pohjois -Jylland 24 829 24 729
Frederikshavn Pohjois -Jylland 24 680 23 499
Haderslev Syddanmark 21 114 21 182
Pinnata Midtjylland 20 639 20 556

Tanskan yhteiskunta on erittäin kaupungistunut , ja yli 86 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.

kunnassa on 509 861 asukasta (1. tammikuuta 2008) ja 1 401 883 asukasta suuremmalla alueella.

on Tanskan tihein asutus. Noin 40 prosenttia väestöstä asuu 7000 km²: n saarella.

Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Århusin satama, jossa on 228123 asukasta (1. tammikuuta 2007) Jyllannin itäpuolella, ja Odense, jossa on 158 453 asukasta (1. tammikuuta 2007), vuoteen 2007 asti Fynin toimiston hallintopaikka (Funenin maakunta).

Aalborgissa on 121 610 asukasta (1. tammikuuta 2007) maan pohjoisosassa ja Nordjyllandin alueen pääkaupungissa .

Esbjerg Länsi -Jyllannissa on maan tärkein Pohjanmeren satama ja 71 129 asukkaan kanssa (1. tammikuuta 2007), viidenneksi suurin kaupunki Tanskassa.

Pieni Gedserin kaupunki, Tanskan eteläisin kaupunki, on tärkeä jälleenlaivauspaikka koko Itämeren alueelle.

Kaupungit myöhään keskiaikaisessa Tanskassa (≈ 1250–1400)
ja kuntien määrän vähenemisen jälkeen 1098: sta 277: een ja 1974: sta 275 kuntaan - kaupungit eivät ole hallinnollisia yksiköitä, vaan vain tilastollisia tai maantieteelliset yksiköt.

Vuoden 2007 paikallishallintouudistuksen jälkeen Tanskassa on 98 kuntaa.

Katso myös
: Luettelo Tanskan kaupungeista

Vesillä

Laajan suoristamisen vuoksi tuskin mikään Tanskan joki seuraa edelleen luonnollista kulkuaan. Pisin joki maassa on Gudenå 160 kilometriä, mikä syntyi viime jääkauden jonka jääkauden virtaukset . Kongeå (saksaksi: Königsau) oli rajajoki Saksan keisarikunnan ja Tanskan välillä 1864 ja 1920.

Katso myös
: Luettelo Tanskan jokista
.
Katso myös
: Luettelo Tanskan järvistä