Høyre

Puolueen johtaja Erna Solberg ( pääministeri ) pääsihteeri John-Ragnar Aarset varapuheenjohtaja 1. tammikuuta Tore Sanner
2. Tina Bru perustaminen 25. elokuuta 1884 Päämaja Oslo Nuorisojärjestö Unge Høyre Kohdistus Liberal Conservatism
Economic
Liberalism-pro-EU Värit) sininen Parlamentin paikat Jäsenten lukumäärä 29700 (2017) Kansainväliset yhteydet Kansainvälinen demokraattinen unioni (IDU) Eurooppalainen puolue Euroopan kansanpuolue (EPP) Verkkosivusto www.hoyre.no

Høyre (lyhenne H , Nynorsk Høgre , Saksan  

, yleisnimi konservatiivit ) on konservatiivinen puolue on Norjassa , jossa keskustan ja oikeiston suuntautuminen. Se perustettiin 25. elokuuta 1884. Puheenjohtaja on ollut Erna Solberg vuodesta 2004 , joka on myös johtanut Solbergin hallitusta vuodesta 2013 .

Perustaja ja ensimmäinen pääministeri

ylläpitämistä .

Emil Stang toimi pääministerinä vuosina 1889-1891 ja jälleen vuosina 1893-1895 . Francis Hagerup lopulta hallitsi vuosina 1895-1898 . Vuonna 1894 puolue sai 49,4% äänistä Storting-vaaleissa, mikä on puolueen paras tulos tällaisissa vaaleissa. Vuonna 1903 Hagerup oli jälleen pääministeri.

Aika unionin purkamisen jälkeen

Norjan ja Ruotsin välisen liiton hajottua Høyre otti ensimmäisen kerran toisen pääministerin , Jens Bratlien, vastaan vuonna 1912. Tänä aikana puolue alkoi kampanjoida maanviljelijöiden puolesta ja kannatti viljahintaa. Vuosina välillä ensimmäinen ja toinen maailmansota, vaalitulos puolueen laski. Tämä tapahtui muun muassa siksi, että uusia puolueita oli perustettu. Kanssa Otto Bahr Halvorsen ja Ivar Lykke , osapuoli toimittaneet kaksi muuta pääministeriä tänä aikana. Carl Joachim Hambro , joka johti puoluetta vuosina 1928-1934 ja uudelleen vuosina 1945-1954 ja toimi myös Stortingin presidenttinä useita vuosia, kehittyi puolueen muodostavaksi hahmoksi .

Toisen maailmansodan jälkeen

Toisen maailmansodan jälkeen oli useita työväenpuolueen hallituksia, joilla oli ehdoton enemmistö parlamentissa. Kuten muutkin puolueet, Høyre pystyi tuskin puuttumaan poliittisiin tapahtumiin tänä aikana. Høyre alkoi kuitenkin jälleen saavuttaa parempia vaalituloksia vuodesta 1945. Jälkeen Gerhardsen IV hallitus epäonnistui elokuussa 1963 porvarillinen hallitus Lyng sulkea alle Høyre poliitikko John Lyng välillä 28.08.-25.09., 1963. Høyre jälleen mukana Borten hallituksen alle Per Borten päässä Senterpartiet . Hallituskausi kesti vuosina 1965-1971.

Vuodesta 2001

Vuosina 2001–2005 Høyre oli jälleen mukana hallituksessa. Bødevikin toisen hallituksen oikeanpuoleisessa keskiliitossa Høyre toi ylivoimaisesti eniten mandaatteja, mutta hänen täytyi lähteä hallituksen päämiehen tehtävästä Kristelig Folkepartille. Vuoden 2005 vaaleissa Høyre saavutti lopulta huonon tuloksensa vuoden 1945 jälkeen 14,1 prosentilla äänistä, seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2009 se saavutti 17,2 prosenttia.

Vuodesta 1985 lähtien konservatiivis-porvarillisten puolueiden oli ollut vaikeaa löytää enemmistö, lähinnä oikeistolaisen Fremskrittspartietin (FrP) saamien äänten vuoksi . Ennen Stortingin vaaleja vuonna 2009 osapuolet olivat avoimia yhteistyölle, mutta Stoltenberg II: n hallitus pystyi säilyttämään enemmistönsä. Vuoden 2013 vaalien jälkeen konservatiivit allekirjoittivat koalitiosopimuksen Fremskrittspartietin kanssa 7. lokakuuta 2013. Solberg hallitus muodostettiin 16. lokakuuta jälkeen lähtevän Jens Stoltenberg II hallitus esitti eroavansa ilmoitettiin. Myös hallitus liittyi Venstreen vuoden 2017 vaalien jälkeen , minkä jälkeen KrF tuli tammikuussa 2019. Näin hallituksesta tuli enemmistöhallitus. Erna Solbergin hallitus säilytti tämän aseman tammikuuhun 2020 asti, jolloin Fremskrittspartiet erosi.

Høyre kuvaa itseään liberaalikonservatiiviseksi puolueeksi. Puolueen ohjesäännössä Høyre julistaa, että sen tavoitteena on "konservatiivinen tulevaisuuden politiikka". Tämän tulisi perustua "kristilliseen kulttuuriperustaan, oikeusvaltioon ja demokratiaan". Vuonna 2019 pidetyssä perusohjelmassa puolue toteaa, että oikeus yksityisomistukseen ja sosiaalinen markkinatalous ovat perusedellytyksiä demokratialle, joka luo hyvinvointia, monimuotoisuutta ja mahdollisuuksia kaikille ihmisille. Markkinatalouden osalta se selittää, että markkinoiden on oltava mahdollisimman vapaita ja avoimia ja että julkisen toiminnan on oltava mahdollisimman vähäistä. Lisäksi puolue kannattaa ohjelmassaan, että Norjan tulisi edelleen laajentaa yhteistyötään Euroopan unionin (EU) kanssa ja tulla EU: n täysjäseneksi.

• Emil Stang , 1889–1891 ja 1893–1895
• Francis Hagerup , 1895–1898 ja 1903–1905
• Jens Bratlie , 1912-1913
• Otto Bahr Halvorsen , 1920–1921 ja 1923
• Ivar Lykke , 1926-1928
• John Lyng , 1963
• Kåre Willoch , 1981-1986
• Jan P.Syse , 1989-1990
• Erna Solberg , vuodesta 2013

vuosi	Toimeksiannot	prosenttia
1961	29	19.3
1965	31	20.3
1969	29	18.8
1973	29	17.2
1977	41	24.5
1981	53	31.8
1985	50	30.4
1989	37	22.2
1993	28	17.0
1997	23	14.3
2001	38	21.2
2005	23	14.1
2009	30. päivä	17.2
2013	48	26.8
2017	45	25,0

• Høyren virallinen verkkosivusto (norja, englanti, puola)

2. ↑ ^{a b c d e f}
   Høyres historie. Julkaisussa: Høyre.

   Haettu 25. maaliskuuta 2021

   (norja).

    
3. ↑
   Høyre. Julkaisussa: nsd.no. Norskin lähettäjät forskningsdatalle, käynyt

   25. maaliskuuta 2021

   (norja).

    
4. ↑ ^{a b c d e f g h i}
   Høyre. Store norske leksikon, käyty

   25. maaliskuuta 2021

   (norja).

    
5. ^
   Hallituksen tärkeimmät kurssimuutokset Solberg (Norja) aftenposten.no, 7. lokakuuta 2013
6. ↑
   Om Høyre. Høyre, käyty

   25. maaliskuuta 2021

   (norja (Bokmål)).

    
7. ↑
   Høyres rakastaja. Julkaisussa: hoyre.no. Høyre, käyty

   25. maaliskuuta 2021

   (norja).

    
8. ↑
   Høyresin prinsipohjelma. Høyre, 16. maaliskuuta 2019,

   käytetty 25. maaliskuuta 2021

   (norja).

    
V
Puolueet Norjan parlamenteissa