Espanjan kieli

Puhuttu sisään

• Indoeurooppalaiset kielet

  Italian kielet

  Romantiikan kielet

  Ibero-romantiikan kieliä

• USA New Mexico
   Uusi Meksiko

se

kylpylä

kylpylä



Espanja kansallisena kielenä



Epävirallisesti puhuu 25% väestöstä



Epävirallisesti puhuu 10–20% väestöstä



Epävirallisesti puhuu 5–9% väestöstä



Espanjalaiset kreolikielet

Kielellinen kehitys Lounais -Euroopassa 2. vuosituhannella jKr

. tehtävänä on ylläpitää espanjan kieltä maailmanlaajuisesti .

Espanjan kielen akatemia Madridissa , Real Academia Española

Espanja on kirjoitettu latinalaisilla kirjaimilla . Nykyaikaisessa espanjassa akuuttia aksenttia käytetään myös vokaaleissa ja kahdessa merkissä ñ ja ü . Vanhemmissa sanakirjoja The kjs ja ll voi silti löytyä erillisinä kirjaimia.

Andrés Bello

Castilian kielen historia ja tausta

Sivu Historia Rodericistä , jossa kerrotaan El Cidin teoista .

Ensimmäinen tunnettu kirjallinen asiakirja Espanjasta kirjoitti munkki San Millán de la Cogollan luostarissa . Glosas Emilianenses , alunperin kirjoitettu latinaksi, ilmestyi 964 West Aragonian (myös Navarro-Aragonian), joka on Ibero-roomalaisen kieltä syntyneiden vulgaarilatinan ja on läheistä sukua espanjaa . Reconquistan myötä pohjoisen kielet levisivät lopulta Iberian niemimaan eteläpuolelle, ja kastilialainen niemimaan keskellä ja galicia lännessä oli erityisen onnistunut (ks. Myös Alfons VI ).

1200 -luvun alussa luotiin Historia Roderici , joka alun perin kertoi El Cidin teoista latinaksi . Myöhemmin, vuonna 1235, julkaistiin käsinkirjoitettu eepos, joka on kirjoitettu vanhan espanjan kielellä , El Cantar de Mio Cid .

Myöhemmin Alfonso X: n (viisas) kanssa tuli valtaan monitahoinen hallitsija, joka erottui kirjoittamalla tekstejä jo ennen valtaistuinta . Hänen hallituskautensa aikana hän suoritti laajan tuotantonsa tieteen ( tähtitieteen ), historian ja oikeuden aiheista . Hän oli henkinen pilari espanjan kielen lujittamisessa ja sen vapauttamisessa latinalaisesta ja vulgaarisesta latinalaisesta, hän oli erinomainen henkilö 1200 -luvulla.

käsiteltiin myös kielitiede. Hänen pelkonsa oli, että espanjan kieli voisi kehittyä latinalaisamerikkalaisten nyt itsenäisissä maissa samanlaiseksi kuin latinalainen otti jakautuessaan eri romantiikan kielille. Hänen julistettu tarkoituksensa oli siten edistää espanjan kielen yhtenäisyyttä kieliopinsa kanssa.

Esteban de Terreros y Pando , joka on jesuiittojen espanjalainen filologi ja leksikografi aikana valistuksen , laati espanjaa sanakirja The Diccionario Castellano con las Voces de Ciencias y Artes , ensimmäinen osa, joka painettiin vuonna 1786.

. Vuonna 1771 Akatemian ensimmäinen kielioppi julkaistiin.

Alkuperä ja nimi

(kastilialainen), joka viittaa kielen maantieteelliseen alkuperään.

Kun valloitus America, joka oli yksityisessä omistuksessa Kastilian kruunun, Espanjan kieli levisi puoli maanosan, mistä Kaliforniassa ja Tulimaahan .

Castellano vai Español ?

jne.).

, Galician jne) .

Termiä

castellano

käytetään myös nimellä roomalaiselle murteelle, jota Kastiliassa puhuttiin keskiajalla (josta nykyaikainen espanjalainen syntyi) ja tällä alueella puhutulle murteelle. Espanjassa päätös käyttää yhtä tai toista termiä on joskus poliittisesti motivoitunut.

jakelu

".

Yli 21 miljoonalla oppijalla espanja on myös toiseksi eniten opittu vieras kieli maailmassa englannin jälkeen (ranskan ja mandariinin lisäksi). Koska ylikansallinen virallisia ja työkielenä on espanjalaisen käytetään Euroopan unionissa , The Afrikkalainen unioni , The Amerikan valtioiden järjestön , että yhteisön Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden The Etelä-Amerikan valtioiden unioni , The Keski-Amerikan integraatiojärjestelmän samoin kuin YK .

Espanjan kielen ylläpitolaitokset

29 joulukuuta, 1978 seuraavin sanoin toistetaan: , on todennut maamerkkinä tuomion : 1 kohdan mukaan, jokainen kansalainen voi kommunikoida minkä tahansa julkisen laitoksen (riippumatta siitä, onko se valtion omistuksessa, autonominen yhteisö, maakunta tai kunta) ja Kastiliaa ja hänellä on oikeus saada vastaus tällä kielellä. Sitä vastoin 2 kohdan mukaan alueellisen virallisen kielen perussäännöstä seuraa, että tämä koskee paitsi itsehallintoalueen viranomaisia ​​myös tämän alueen valtion viranomaisia. Toisin sanoen, aivan kuten alueviranomaiset ovat kiellettyjä hyväksymästä kastiliaa, alueiden valtion laitokset (kuten tuomioistuimet, Policía Nacional tai Guardia Civil) ovat kiellettyjä hyväksymästä alueellista virallista kieltä.

perustettiin vuonna 1991 Espanjan hallitus, jonka tavoitteena on edistää ja levittää espanjan kielen ja edistää kulttuurin Espanjan ja kaikkien espanjankielisten maiden ulkomailla.

(Asele) on perustettu yhdistys ammattilaiset 30. tammikuuta 1987 Madridissa edistää Espanjan kielen ei-äidinkielenään.

.

Kielellinen kehitys

Espanja voidaan jakaa karkeasti seuraaviin kehitysvaiheisiin ( kielitasot ):

• Españolin alkuperä ( orígenes de español ), jopa 1200,
• Vanha espanja ( español keskiaikainen ), 1200-1450,
• Uusi espanja ( español moderno tai español contemporáneo ), vuodesta 1650.

Baskin vaikutteita espanjan kielellä

.

Baski on taitava, koska mitään kielistä ei ole hylätty. Seuraava ilmiö voidaan jäljittää baskilaiseen vaikutukseen: Alkuperäisen "[f]" korvaaminen "[h]": llä, joka jätettiin kokonaan pois kurssilta (farina → harina, factus → hecho, filius → hijo, furnus → sarvi) .

Celtiberian-esiromaaninen vaikutus


Uudistetut kielialueet noin 300 eaa Chr.

Iberian niemimaan vanhimmat historiallisesti määrätyt asukkaat olivat iberialaiset ( Iberian kieli ). Noin 600 eaa Chr. Siirtyi kelttiläisiä heimoja ( kelttiläisiä kieliä ) Pyreneiden yli , jotka sitten sekoittuivat iberialaisten ja keltiberien kanssa . Jos väestö uuden kielen vaikutuksen alaisena luopuu omasta kielestään kaksikielisyyden jälkeen arvokkaamman uuden kielen hyväksi, puhumistottumukset vaikuttavat siihen edelleen. Hylättyä kieltä kutsutaan sitten substraatiksi .

Latinalaisen kielen omaksumisen jälkeen celtiberialaisella oli seuraavat vaikutukset:

Latinalainen vaikutus pohjana


Rooman valloitus Iberian niemimaalla, 218-19 eaa Chr.

3. vuosisadalla eKr Roomalaiset alkoivat valloittaa Iberian niemimaan. Tuolloin Iberian , Celtiberian , baski , Tartessian , Lusitan ja etenkin rannikkokaupungeissa, Punic ja kreikkalainen oli puhunut täällä. Koko niemimaa on ollut Roman käsissä , koska keisari Augustus .

baski säilyi siellä.

Saksalainen vaikutus

katosi pian kokonaan.

Espanjassa on kuitenkin joitakin saksalaisia ​​sanoja (esim. Ganso ). Oletetaan kuitenkin, että niitä eivät tuoneet Espanjaan gootit, vaan roomalaiset, jotka olivat joutuneet kosketuksiin Gallian germaanisten heimojen kanssa.

905-1076: perustaja dynastian Sancho I Garcés pestiin peräkkäin seurasi Garcia I. Sánchez, Sancho II. Garcés, Garcia II. Sánchez, Sancho III. Garcés, García III. Sánchez ja Sancho IV Garcés, seuraaja edeltäjänsä poika.

Arabien vaikutus

, joista kristillisen alkuperäiskansojen ryhmät etsivät turvapaikkaa ja josta myöhempi valloitus ("Reconquista") alkoi.

Kun tämä valloitus saatiin päätökseen Granadan kukistuttua vuonna 1492 , monet arabialaiset sanat olivat jo löytäneet tiensä espanjaksi. Monet näistä sanoista eivät ole alun perin peräisin arabiasta, vaan muista kielistä ja ne välitettiin vain arabian kautta. Real Academia Españolan sanakirjan vuoden 1995 arvioinnin mukaan nykypäivän espanjalainen sisältää edelleen 1 285 lainausta arabialaisilta, "arabismeilta". Espanja on siis romantiikan kieli, jolla on eniten arabialaisia lainasanoja .

) ja tarkoittaa itse asiassa "Jumalan tahtoa".

Arabialaisia ​​lainsanoja ja niiden johdannaisia ​​löytyy seuraavilta sanastoalueilta: hallinto ja poliittinen järjestelmä, armeija, kolikoiden käyttö, luonnontieteet, maatalous (maatalous, kastelujärjestelmät), taloustavarat, vaatteet, ruoka, kasvisto ja eläimistö ja muut. Huomattava osa näistä sanoista kotoisin Persian , aramean , mistä intialaiset kielet (esim Ajedrez alkaen čaturaṅga kautta Persian chatrang ja arabian Shatranj ), Kreikan (esim kitara kautta arabia qiθārā , Kreikan κιθάρα ) tai jopa Latin (esim Alcázar latinasta Castra ) ja sai vain espanjaksi läpi arabiaksi ja arabiaksi muodossa.

Amerikan alkuperäiskansojen vaikutteet


Espanjan osaaminen EU: n laajuisesti ( Eurobarometrin 2006 mukaan)

Erityisesti latinalaisamerikkalaiset espanjanmurteet sisältävät laajan valikoiman alkuperäiskansojen kielen ilmaisuja . Esimerkkejä sanoista:

el aguacate tai la palta (avokado) el ají (kuuma paprika, chilipippuri) la batata (vasikka) el batey (kylä) el bohío (ruoko) el cacique (Kazike, päällikkö) el caimán (kaiman, krokotiili) la canoa (kanootti) el casabe (leipä) el cayo (pieni saari) el cayuco (vene) la chacra (pieni kiinteistö)

el cocote (niska) el conuco (puutarha) la guayaba (guava) el huracán (hurrikaani, sykloni) el maíz tai el choclo (maissi) el manatí (manaatti) el maní tai el cacahuate (maapähkinä) la papa (peruna) la sabana (tavallinen) el tabaco (tupakka) el tiburón (hai) la yuca (maniokkikasvi, hedelmät)

Sisä-Iberian vaikutteita espanjaksi nykyään

Seuraavissa kohdissa ei ole riittävästi

Ei-klassisesta vulgaarisesta latinalaisesta kehitettiin ajan myötä erilaisia ​​romantiikan murteita eri maantieteellisten ja etnografisten vaikutusten alaisena. Yksi näistä murteista, kastilialainen, sai alkunsa heikosti romanisoidulta alueelta Pohjois -Espanjassa, nykyisten Espanjan maakuntien Burgosin , La Riojan , Vizcayan ja Álavan raja -alueella . Tälle Vanhan Kastilian murteelle on ominaista se, että esiromaaniset kielet vaikuttivat siihen voimakkaammin ja siitä tuli myöhemmin Espanjan kirjallinen ja kansallinen kieli poliittisten olosuhteiden vuoksi .

Erityisesti Vanhan Kastilian kreivit laajensivat valtionsa etelään jatkuvissa taisteluissa arabeja vastaan. Tämän Reconquista -liikkeen aikana vanha kastilialainen työnsi kiilan tavoin muulle romantiikkaa puhuvalle alueelle ja työnsi muut kielimuodot länteen ( asturia - leonilainen ja galicia, josta portugali kehittyi myöhemmin) ja itään (aragonialainen, Katalaani) Landesin reuna, mikä lisäsi kastilian kielen laajuutta valtavasti. Maurien valloittamilla alueilla se syrjäytti arabian ja mozarabian (romanien murteet, jotka kristityt ilmaisivat maurien hallitsemilla mailla, mutta jotka oli kirjoitettu arabialaisilla kirjoilla).

(1252–1282), joiden välityksellä latina poistettiin dokumenttien käytöstä ja kastilialainen otti sen tehtävän haltuunsa. Myöhään keskiajalla kastilia levisi paitsi kirjallisena välineenä myös suullisesti Kastilian ulkopuolella.

Vuonna 1713 Ranskan mallin perusteella perustettiin lopulta Real Academia de la Lengua, jota pidetään kielitieteellisten asioiden tunnustettuna viranomaisena. Diccionario de Autoridades julkaistiin vuosina 1726–1739, ja ensimmäinen kielioppi ilmestyi vuonna 1771. Nykyään akatemia julkaisee sanakirjan Diccionario de la Lengua Española ja laajan kieliopillisen teoksen Nueva Gramática de la Lengua Española yhteistyössä muiden espanjankielisten maiden kieliopistojen kanssa .

oikeinkirjoitus, ortografia

Espanjan oikeinkirjoitus pyrkii ihanteellisesti toistamaan puhutun sanan äänen äänelle. Usein hyväksyi vieraita sanoja korjataan oikeinkirjoituksesta siten, että sana tulokset automaattisesti uudelleen (esimerkkejä: Englanti pekoni tulee Espanjan beicon tai Englanti jalkapallo tulee Espanjan fútbol ). Latinalaisen Amerikan varianttien tapauksessa tämä koskee vain rajoitetusti (kirjaimet lausutaan joskus eri tavalla, jos sana on intialaista alkuperää, erityisesti ll ja x ).

Katso myös
: Espanjan aakkoset  ja tavutus espanjan kielellä

ja

Kolmikielinen mainostaulu Barcelonassa (yksityiskohta). Huutomerkkiä käytetään vain espanjassa, ei alueellisella kielellä ( katalaani ).

Esimerkkejä

• El español es muy fácil, ¿verdad?

Sup Selvästikin!

Espanja on erittäin helppoa, eikö?

Ehdottomasti!

• La Hei! ¿Cómo estás?

Bien, vai mitä?

Hei! Mitä kuuluu?

Hyvää entäs sinulle?

.

ääntäminen

Vokaalit

Vokaalin puolisuunnikas espanjan kielelle

Mittaukset ensimmäisen formanttien Espanjan vokaalien (Bradlow, 1995); taajuuksille ( Hz ) ( artikulaatio )

Espanjan kielellä on viisi monoftongia .

Espanjalaiset monofongit edessä keskellä takaosa suljettu

​i​

​u​

keskellä

​e​

​O​

avoinmielinen

​a​

Konsonantit

([t͡ʃ]).

.

kielioppi

, jossa pronominit voidaan jättää pois, jos ne eivät ole ehdottoman välttämättömiä ymmärtämiseksi.

Puheen osat, muodostuminen

Espanjan konsonantit	kaksisuuntainen	labio- hammas	hammashoito	alveolaarinen	post- alveolaarinen	palataalinen	velaarinen
Plosives
Affricates					​t͡ʃ​
Nenät	​m​			​n​		​ɲ​
Läpät / trillit
Frikatiiveja	​β​	​f​		​s​
Lähestyjät	​w​					​j​
Sivuttainen				​l​		​ʎ​

Merkitys, toiminto ↓	Lomakkeet, luokat
	joustava	taipumaton
Lexisesti	Substantiivi ( sustantivo ) , verbi ( verbo ), adjektiivi ( adjetivo )	)
Kieliopillisesti	Artikkeli ( articulo ), pronomini ( pronombre )	Prepositio ( preposición ), konjunktio ( conjuncion )

).

Alalla lainasanojen tai lainaa , esimerkiksi terminologian ATK The Englanti kieli on suuri vaikutus . Erityisesti espanjan Internet-sanastossa on paljon anglismeja tai angloamerikkalaisia ​​sanamuotoja.

Lexical kieltäminen

Seuraavien etuliitteiden käyttäminen voi johtaa sanoihin, joilla on negatiivinen merkitys syntaktisen kieltämisen ilmaisuna (ks. Sitä vastoin kieltämisen adverbit ):

• Espanjan kielen lajikkeet

  Päiväntasaajan Guinean espanja

  Filippiiniläinen espanja

  Sen lisäksi, että espanjaa käytetään Euroopassa, espanjaa käytetään myös Aasiassa, ts. H. puhuttu Filippiineillä. Monilla saarilla, kaupungeilla sekä filippiiniläisillä ja itse maassa on espanjalaisia ​​nimiä, jotka ovat peräisin siirtomaa -ajalta.

  Amerikan espanja

  on kulunut vuosisatoja . Nämä eivät ole liian suuria kirjallisessa ja lingua francassa, kun taas yksittäisten maiden puhekieli ja murteet eroavat toisistaan ​​huomattavasti paitsi ääntämisen, myös sanaston suhteen.

  Espanjankielinen maailma Punainen: virallinen kieli, sininen: muun muassa virallinen kieli, vaaleanpunainen: tärkeä kieli, mutta ei virallinen kieli

  Vuonna kieliopin alueella, lukuun ottamatta erikoispiirteitä käyttö viimeisen aikamuotojen (ylivoima indefinido ), ei-olemassaolon vosotros ja Voseo (vain alueellisesti muotoinen), ei ole huomionarvoista erityispiirteet.

  Sitä vastoin jotkut sanat ovat ehdottomasti muuttaneet merkityksiään. Jotkut poikkeamat johtuvat alkuperäiskansojen vaikutuksesta, joka vaihtelee voimakkaasti eri alueilla. Meksikossa, Karibialla, Keski-Amerikassa ja Venezuelassa , vaikutteita Amerikan Englanti Espanjan sanastoa, jotka ovat paljon voimakkaampaa kuin Euroopassa, voivat myös tuntua. Yleensä Latinalaisen Amerikan sanastoa Espanjassa voidaan kuvata arkaaiseksi Manner -Euroopan sanastoon verrattuna. Latinalaisessa Amerikassa sitä vastoin Iberian espanjaa pidetään vanhanaikaisena ja ankarana.

  Latinalaisamerikkalaisten puhujien ominaispiirre on puhemelodia, joka eroaa suuresti eurooppalaisesta espanjasta . Kuitenkin erot Andien espanjan , La Platan murteiden, Meksikon ja Keski -Amerikan ja Karibian murteiden välillä ovat käytännössä yhtä suuret kuin mantereella, joten yleisiä sääntöjä on vaikea määritellä.

  Vaikka ääntäminen ja sanasto vaihtelevat suuresti Latinalaisen Amerikan maiden välillä ja myös niissä, Meksikon ja Etelä- ja Keski -Amerikan sekä eurooppalaisen espanjan kielen välillä on joitain tärkeimpiä eroja.

  Eroja kieliopissa

  ), ovat mahdollisia.
• Costa Rica on erityistapaus, koska tú ei käytetä, mutta vos ja usted ovat yhtä.
hengitetään vain joskus sisään.

Esimerkkejä: ¿Cómo estás? tulee ¿Cómo estái (s)? ¿Onko hace? tulee ¿Qué hacís? tai ¿Qué hací (h)? tai ¿Te acuerdas? tulee ¿Te acordái (s)?

jolla on vieläkin arkisempi (usein aggressiivinen) luonne.

Foneettisesti Voseo Chilessä ja Venezuelassa ovat samankaltaisia , koska konjugaatio tässä vastaa klassista muotoa (-áis, -éis, -ís) , mutta finaalit hengitetään samalla tavalla kuin Chilessä.

Esimerkkejä: ¿Cómo estáis? ¿Qué hacéis? ¿Venis? (puhuttu ¿kómo ehtáih? ¿ké aséih? ¿beníh? ).

Katso myös

: alla oleva taulukko

Sanaston eroja

Eurooppalaisen ja Latinalaisen Amerikan sanaston välillä on paljon ristiriitoja ja lisäksi Latinalaisen Amerikan eri semanttisia erityispiirteitä maasta toiseen . Ne koskevat pääasiassa puhekieltä ja jokapäiväisessä elämässä käytettyjä termejä. Kuitenkin tavallisesti tuskin on vakavia kommunikaatio-ongelmia espanjankielisen alueen eri eurooppalaisten ja amerikkalaisten osa-alueiden puhujien (ja heidän henkisen sanaston ) välillä.

Joitain esimerkkejä

• Maasta riippuen on olemassa eri määrä sanoja, jotka on lainattu alkuperäiskansojen vastaavilta kieliltä . Jotkut heistä ovat saavuttaneet myös eurooppalaisen espanjan. Nämä sisältävät termit aguacate ("avokado") ja patata ("peruna", katso taulukko).
• Väärinkäsityksiä esiintyy todennäköisimmin sanoilla, joilla on tietyissä maissa yleisen merkityksensä lisäksi erityinen puhekielen merkitys.
• Vuonna Dominikaanisessa tasavallassa, Kuuba ja Kanariansaarten sana Kristiinankaupunki merkitsee kantakaupungin ” bus ”, vuonna Andien kuten Chilessä, Perussa ja Ecuadorissa se tulee sanoista ”indeksoinnin” tai ”lapsi” (tässä: Xenism päässä ketsua ), niin että myös tässä tapauksessa väärinkäsitykset ovat ennalta määrättyjä.

Eroja ääntämisessä

Globaalit ääntämiserot

Monet latinalaisamerikkalaisen ääntämisen erityispiirteet muistuttavat eteläisen espanjan murteita ja ovat pääasiassa läsnä, koska 1500- ja 1700 -luvuilla suurin osa espanjalaisista maahanmuuttajista tuli Etelä -Espanjasta (erityisesti Extremadurasta ja Andalusiasta ) (ks. Myös andalusialainen murre ).

Espanjasta johdetut kielet

Espanjassa on mm. T. kehitettiin muita variantteja ja sekalaisia ​​muotoja.

• Toissijainen kieli:
  • Hybridimurteet, d. H. Kieliä on kaikkialla, missä espanja ja portugali kohtaavat:
    • Barranquenho vuonna Portugalissa tai
    • Portuñol vuonna Uruguayssa ja Brasiliassa .
  • Kreolinkielet :
    • Palenquero Kolumbiassa,
    • Papiamentu on ABC-saaret tai
    • Chabacano vuonna Filippiineillä .
  • Muita yksittäisiä lomakkeita:

    • Yleinen ihmisoikeusjulistus :

      Todos los seres humanos nacen libres e iguales en dignidad y derechos y, dotados como están de razón y conciencia, deben comportarse veljesten los unos con los otros.

      "Kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaina ja tasa -arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän tulee tavata toisensa veljeyden hengessä. "

      Esimerkkejä Madridin asukkaan puhumista:

      Kaksi esimerkkiä kirjasta Pikku prinssi ilmaisee erot eurooppalaisen ja amerikkalaisen ääntämisen välillä. Ne tulevat kahdesta eri käännöksestä ranskalaisesta alkuperäisestä:

      • (Barcelona, ​​Espanja)
      • (Sinaloa, Meksiko)
      Kielenloukut: "Falsos Amigos"

      Seuraavat artikkelit käsittelevät tyypillisiä virheitä, joita voi esiintyä espanjan kielen oppimisessa ja kääntämisessä:

      • Vale-ystävä
      • Luettelo vääriä ystäviä espanjaksi
      Katso myös
      • Espanjalaiset nimet maantieteellisille sijainneille
      • Espanjan kielen ääntäminen
      • Luettelo espanjalaisista sananlaskuista
      • Asociación para la Enseñanza del Español como Lengua Extranjera (ASELE)
      • Cervantesin instituutti
      • Luettelo espanjan kielen akatemioista
      kirjallisuus

      Yleisesti

      • Ursula Klenk: Johdatus kielitieteeseen: espanja. GOEDOC-Georg-August-Universität Göttingenin asiakirja- ja julkaisupalvelin, (2008) doi: 10.3249 / webdoc-1933
      • Reinhard Meyer-Herman: espanja . Julkaisussa: Thorsten Roelcke (Toim.): Variation Typologie / Variation Typology. Typologinen käsikirja eurooppalaisista kielistä menneisyydessä. De Gruyter, Berliini / New York 2003, s. 449–479.
      • Bernhard Pöll, Christopher F. Laferl (Toim.): Käsikirja Espanja: Kieli, kirjallisuus, kulttuuri, historia Espanjassa ja Hispanoamerikassa; opiskeluun, opetukseen, harjoitteluun. Schmidt, Berliini 2012, ISBN 978-3-503-09875-0
      • Daniel Reimann: Kielen kuvaus espanja. Duisburgin yliopisto / Essen, Mercator -säätiö , proDaZ, joulukuu 2016 verkossa

      Espanjan kielitiede

      • Helmut Berschin , Julio Fernández-Sevilla, Josef Felixberger: Espanjan kieli. Jakelu, historia, rakenne. 3. Painos. Georg Olms, Hildesheim / Zürich / New York 2005, ISBN 3-487-12814-4 .
      • Annegret Alsdorf-Bollee, Ingrid Neumann-Holzschuh: Espanjan kielen historia. 5. painos. Klett, Stuttgart 2009.
      • Arnim Gassner: Vanha espanjalainen verbi. Niemeyer, Halle 1897.
      • Johannes Kabatek, Claus D. Pusch: Espanjan kielitiede. Fool Francke Attempto, Tübingen 2009, ISBN 978-3-8233-6404-7 .
      • Petrea Lindenbauer, Michael Metzeltin , Margit Thir: Romantiikan kielet. Johdanto. Egert, Wilhelmsfeld 1995.
      • Michael Metzeltin : Las lenguas románicas estándar. Historia de su formación y de su uso. Academia de la Llingua Asturiana, Uviéu 2004
      • Ralph Penny: Espanjan kielen historia. Cambridge University Press 2002, ISBN 0-521-80587-2 . ( Osittainen esitys "google-kirjat" )
      • Antonio Tovar: Johdanto Iberian niemimaan kielen historiaan: espanja tänään ja sen historialliset perusteet. 3. Painos. Hullu Francke Attempto, Tübingen 1989.
      • Gesina Volkmann: Maailmankuva ja kieli. Episteeminen relativisaatio espanjan esimerkin avulla. Fool Francke Attempto, Tübingen 2005, ISBN 3-8233-6101-5 .
      • Andreas Wesch: Espanjan kielitieteen peruskurssi. 5. painos. Klett, Stuttgart 2006.
      • Johannes Kabatek, Claus Dieter Pusch: Espanjan kielitiede: Johdanto (kandidaatin tieto). Gunter Narr Verlag, Tübingen 2011, ISBN 978-3-8233-6658-4

      Espanjan sanasto

      • André Höchemer: He puhuvat espanjaa! Espanjan sanasto hyvässä saksassa. Verlag Winfried Jenior, Kassel 2011, ISBN 978-3-934377-19-6 .
      • Manuel Seco , Olimpia Andrés , Gabino Ramos : Diccionario fraseológico documentado del español todellinen. Locuciones y modismos españoles. Aguilar lexicografía, Madrid 2004, ISBN 84-294-7674-1 .

      Espanjan kieliopit

      • Michael Metzeltin: Romantiikan kielten selittävä kielioppi. Praesens, Wien 2010.
      • Michael Metzeltin: Gramática explicativa de la lengua castellana. De la sintaxis a la semántica. Praesens, Wien 2009.

      didaktiikka

      • R. del Río Miguel: Espanjan opetusmateriaalit - uudelleenaktivointi. Oppimateriaalit. Weimarin yliopisto, talvilukukausi 2002/2003.
      • Dee L. Eldredge: Espanjan opetus, minun tapani. Xlibris LLC, 2014, ISBN 978-1-4931-2657-6 .

      Espanjan lajikkeita ja murteita

      • Günter Holtus , Michael Metzeltin , Christian Schmitt (toim.): Lexicon of Romance Linguistics . 12 osaa. Niemeyer, Tübingen 1988-2005; Osa VI, 1: aragonialainen / navarra, espanja, asturia / leonilainen. 1992.
      • Hugo Kubarth: Latinalaisen Amerikan espanja. 1987.
      • Steve Pagel: Espanja Aasiassa ja Oseaniassa. Lang, Frankfurt am Main 2010.
      • Hans-Dieter Paufler: Latinalaisen Amerikan espanja. 1977.
      • Volker Noll: Amerikan espanja. 2001.
      nettilinkit
      

      Wikisanakirja: Sanakirja espanja - saksa  - merkitysten selitykset, sanan alkuperä, synonyymit, käännökset
      

      Wikisanakirja: Espanjan kielen sanakirjat  - selitykset merkityksille, sanojen alkuperä, synonyymit, käännökset
      Wikikirjat: espanja  - oppimis- ja opetusmateriaalit
      Wikiquote: Espanjan sananlaskuja  - lainauksia
      Wikilähde: Espanjan sanakirjat  - lähteet ja koko teksti
      Commons

      : Espanjan kieli

       - kokoelma kuvia, videoita ja äänitiedostoja
      Commons

      : Espanjan ääntäminen

       - kokoelma kuvia, videoita ja äänitiedostoja
      • Real Academia Española, 2014
      • VeinteMundos-kielilehti: katsaus kaikkien espanjankielisten maiden kieliominaisuuksiin
      • Hispanismo -portaali. Instituto Cervantes ja Ministerio de Educación, Cultura y Deporte.
      • Wikilengua del español. Fundéu BBVA
      • Fundación Biblioteca Virtual Miguel de Cervantes
      • Luettelo Real Academia Españolan (RAE) julkaisemista espanjan kieliopin painoksista ja päivämääristä
      Yksilöllisiä todisteita
      1. ↑
         Katso espanjan ja portugalin vertailu .
      2. ↑
         katso mm. Symbioosi , generatiivinen kielioppi
      3. ↑
         Vertaa myös foinikialais-puunin kieltä
      4. ↑
         Termi, joka juontaa juurensa Hugo Schuchardtiin ja jonka hän kehitti ensimmäisen kerran vuonna 1864 julkaistussa väitöskirjassaan De sermonis Romani plebei vocalibus .
      5. ↑
         Latina ja sen tytärkielet. Münchenin yliopisto Lehramt, s. 1–11, verkossa
      6. ↑
         Eugenio Coseriu: Niin sanottu "vulgaari latinalainen" ja ensimmäiset erot Romaniassa. Käännetty espanjasta Wulf Oesterreicher. Julkaisematon käsikirjoitus. Montevideo 1954, s. 2-43, 135-150, 172-202.
      8. ^
         Susi Dietrich; Volker Noll (Toimittaja): Johdatus espanjankielitieteeseen Teksti- ja työkirja. Erich Schmidt Verlag, Berliini 2012, ISBN 978-3-503-13719-0 , s.
      9. ↑
         Leo Trepp: Espanjan valloitus kristittyjen toimesta - inkvisitio. Julkaisussa: The Jewish; Ihmiset, historia, uskonto. Hampuri 1999, ISBN 3-499-60618-6 , s. 61/62.
      10. ↑
          Heiner Böhmer: kieliopillistamisprosessit latinalaisen ja iberoromanschin välillä. Gunter Narr Verlag, Tübingen 2010, ISBN 978-3-8233-6564-8 .
      12. ^
          Tutkimus: Riaño Rodríguez ja Gutiérrez Aja , 2003
      13. ↑
          Reinhard Kiesler: Johdatus mautonta latinaa koskevaan ongelmaan. Walter de Gruyter, 2006, ISBN 3-11-091655-X , s. 105 f.
      15. ↑
          Medina Guerra: Antonia M ^ja Modernidad del universal vocabulario de Alfonso Fernández de Palencia. E. L. U. A., 7, 1991, s. 45-60.
      18. ^
          Emilio Cotarelo y Mori: Diccionario Biográfico y Bibliográfico de Calígrafos Españoles. Osa II, s. 269, Auñamendi Eusko Entziklopedia Consultado 21. maaliskuuta 2011.
      21. ↑
          Irene Lozano: Lenguas en guerra. Espasa Calpe, 2005, s.92.
      22. ^
          Maailman puhutuimmat kielet (äidinkieltään miljoonia). Statista.com, 2017, katsottu

          26. helmikuuta 2018

          (englanti): "437 million"

           
      23. ↑ ^{a b}
          ESPANJA: espanjan kieli. Julkaisussa: etnologi.com.

          Haettu 26. helmikuuta 2018

          (englanniksi): "Käyttäjiä yhteensä kaikissa maissa: 512 991 890 (L1: 442 384 990; L2: 70 606 900)."

           
      25. ↑
          Kun määritellään ”maailmankieltä”, ratkaisevaa ei ole vain puhujien määrä, vaan myös laaja jakauma kielen autochtonisella alkuperäalueella. Kiina , hindi ja bengali eivät siis ole maailmankieli suppeammassa merkityksessä huolimatta puhujien suuresta määrästä.
      26. ↑ ^{a b c}
          Los hispanohablantes ascienden ya a 572 millones de person. Julkaisussa: El País. 28. marraskuuta 2017,

          Haettu 26. helmikuuta 2018

          (espanja).

           
      28. ↑
          La lengua española pierde peso e influencia ja Marruecos. fundeu.es, 17. helmikuuta 2015,

          käytetty 26. helmikuuta 2018

          (espanja).

           
      29. ↑
          Etnologi, 2013 (käytetty 19. joulukuuta 2013)
      30. ^
          Perustuslakituomioistuimen tuomio v. 26. kesäkuuta 1986, STC 82/1986: PDF ( espanja )
      31. ↑
          Mechthild Bierbach: espanja - monikielinen kieli? Ongelmaan Norma culta ja lajikkeen Hispanic maailmassa. Sivut 143-170
      32. ^
          Franz Lebsanft: Espanjan kielen kulttuuri: Tutkimuksia julkisen kielen käytön arvioinnista ja ylläpidosta nykypäivän Espanjassa. Vuosikerta 282 Supplements to the Journal for Romance Philology, Walter de Gruyter, Berliini 1997, ISBN 3-11-093163-X , s. 83 f.
      34. ^
          Gerhard Jäger : Laskennallinen historiallinen kielitiede. Tübingenin yliopisto, kielitieteen laitos täällä s.5 f.
      35. ↑
          Christian Lehmann: Latinalaisen ja vulgaarisen latinalaisen fonologia. verkossa
      36. ^
          Ralph Penny: Gramática histórica del español. Toimituksellinen Ariel, 2006, s.31.
      37. ↑
          Katso Volker Noll Romaniassa Arabica (

          muistoesitys

          2. tammikuuta 2007 Internet-arkistossa ), Fs. Kontzi , 1996, s. 299-313.
      40. ↑
          Vokaalikolmio - kahden ensimmäisen muodon taajuusasento (kaavio äänitekniikasta) (PDF; 230 kB)
      41. ↑
          SAMPA espanjaksi (englanti)
      43. ↑
          Numerot, nombres -numerot voidaan taivuttaa rajoitetusti .
      45. ↑
          canoonet - Grammar for German - Word Grammar , käytetty 23. syyskuuta 2019
      46. ↑
          Martina Rüdel -Hahn: Anglismeja romaanisten kielten Internet -sanastossa: ranska - italia - espanja. Väitöskirja . Heinrich Heinen yliopisto, Düsseldorf 2008.
      47. ^
          Roberto Ibañez: Kieltäminen espanjaksi. (= Structura -kielitieteen julkaisusarja. Osa 5). Wilhelm Fink Verlag, München 1972, s.7.
      48. ↑
          Constanza Vagnini, Stefan Aechtner: foneettiset erot eurooppalaisen ja amerikkalaisen espanjan välillä. Romantiikan filologian laitos, Münchenin yliopisto, Dr. phil. habil. Barbara Schäfer-Prieß, HS: ”Variety Linguistics Spanish / Portuguese”, 2010/2011.
      Wikipedian sisarhankkeet espanjaksi

      	Wikipedia	- espanjan ilmainen tietosanakirja
      	Wikisitaatti	- Lainauksia espanjaksi
      	Wikisanakirja	- ilmainen sanakirja espanjaksi
      	Wikikirjat	- Oppimis- ja opetusmateriaalit espanjaksi
      	Wikilähde	- Lähdetekstit espanjaksi
      	Wikinews	- Uutisia espanjaksi
      	Wikisopimus	- Tutkimushankkeet ja tieteellinen vaihto espanjaksi
      	Wikivoyage	- Matkatiedot espanjaksi